Oppiminen

Koulun kirjakauppa 2.0.

Sami Koski

Ilkka Malin & Hanna-Mari Kuivalainen

Koulutus sähköistyy. Yksi esimerkki koulunkäynnin murroksesta on Pilviväylä-hanke, jonka on tarkoitus yhtenäistää suomalaiskoulujen mahdollisuudet verkkomateriaalien käyttöön.

liitutaulu_2

Helppokäyttöisyys. Se on avainsana opetus- ja kulttuuriministeriön Pilviväylä-uutuushankkeessa.

Hankkeen tarkoituksena on helpottaa opetuksessa käytettävien sähköisten palveluiden käyttöä kouluissa.

Pilviväylä on App Storen kaltainen ostospaikka, jonka on tarkoitus koota yhteen verkossa toimivat opetusmateriaalit.

‚ÄĚVerkkokauppamainen toiminnallisuus on yksi osa sit√§. Me k√§yt√§mme siit√§ nimityst√§ basaari. Pilviv√§yl√§ on paikka, jossa k√§yd√§√§n dialogia materiaalien ja sovellusten k√§yt√∂st√§ ja k√§ytt√∂kelpoisuudesta‚ÄĚ, Pilviv√§yl√§-hankkeen projektip√§√§llikk√∂ Jarkko Moilanen sanoo.

reppu

Omnia_opiskelijat

Pilviväylä on myös palveluiden tuottajien ja ostajien kohtaamis- ja vuorovaikutuspaikka. Basaarin yhteydessä voi keskustella esimerkiksi siitä, mikä olisi omalle koululle toimivin tuote.

Moilasen mukaan suurin syy Pilviväylän tarpeellisuuteen on se, että internetin hajanaisesta opetusmateriaalista on hankala saada helposti selville, mitä niistä kannattaisi käyttää.

‚ÄĚOngelmalliseksi on muodostunut se, ett√§ opettajilla tai edes rehtoreilla ei ole selv√§√§ kuvaa siit√§, millaisia pilvipalveluja pit√§isi ottaa k√§ytt√∂√∂n ja liittyyk√∂ niihin jotain reunaehtoja. Onko siell√§ jotain ik√§rajajuttuja ja mill√§ lisenssill√§ materiaalit ovat?‚ÄĚ

Kukaan ei hyödy myöskään siitä, että pienellä markkina-alueella kaikki tappelisivat keskenään käyttäjistä.

‚ÄĚNyt etsit√§√§n yhteisi√§ elementtej√§. Monet bisnessektorilla ja my√∂skin koulupuolella ovat n√§hneet t√§m√§n j√§rkev√§ksi: olisi kerrankin joku paikka, jossa opettajat arvioivat materiaalia reaaliaikaisesti. On yksi paikka, josta l√∂ytyy opetusmateriaali, oli se sitten kaupallista tai ei-kaupallista.‚ÄĚ

Odotettu palvelu

Pilviv√§yl√§n pilotti on tarkoitus julkaista syyskuussa 2014. Pilotin maksuliikenne pit√§isi olla valmiina vuonna 2015 ja Pilviv√§yl√§n puolestaan vuosien 2016‚Äď2017 aikana.

Pilviväylän projektipäällikkö Jarkko Moilanen sanoo, että opettajien kommentit palvelusta ovat olleet tähän mennessä positiivisia.

Tällä hetkellä opettajat ovat kokeneet ongelmaksi sen, ettei yhteistä, helppoa opetusmateriaalin ostopaikkaa ole ollut tarjolla. Samalla myös digitaalisuuteen siirtyminen on aiheuttanut vaikeuksia.

Moilanen uskoo, että Pilviväylän avulla tämäkin ongelma korjaantuu.

‚ÄĚSuurin osa opettajakunnasta on valmis ottamaan k√§ytt√∂√∂n uusia ty√∂tapoja, juuri n√§it√§ digitaalisia palveluja. Niit√§ pit√§√§ olla helppoa, turvallista ja luotettavaa k√§ytt√§√§. Oppitunnista ei saa menn√§ varttia tai puolta tuntia siihen, ett√§ viritell√§√§n jotain asiaa k√§ytt√∂√∂n.‚ÄĚ

Vaikka hankkeen näkyvin osuus onkin verkkoympäristössä tapahtuva toiminta, Moilanen muistuttaa, että hanke on paljon muutakin.

‚ÄĚPelkk√§ ICT-kehityshanke t√§m√§ ei ole, se on yksi kolmasosa hankkeesta. Toinen yksi kolmasosa tulee siit√§, ett√§ yhdistet√§√§n meid√§n koulutusmaailman yrityskentt√§√§ ja edistet√§√§n yhteisty√∂t√§ ja sit√§, ett√§ voitaisiin saada jotain vientiin. Yksi kolmasosa ovat hankkeet, joissa kerrotaan opettajille pilvipalveluiden k√§yt√∂st√§‚ÄĚ, Moilanen sanoo.

Tiesitkö näistä?

Finna-hakupalvelu
Internetistä osoitteesta Finna.fi löytyvä Finna-hakupalvelu kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot. Finnasta voit etsiä tietoa kirjastojen ja arkistojen kokoelmista, katsella kuvia museoesineistä ja taideteoksista sekä ladata käyttöösi asiakirjoja ja vanhoja kirjoja. Kirjautuneille käyttäjille Finna tarjoaa erilaisia lisätoiminnallisuuksia.

Ylioppilaskoe sähköistyy
Ylioppilaskoe sähköistyy astettain syksystä 2016 alkaen, jolloin suoritetaan sähköisesti lyhyen ja pitkän saksan sekä maantieteen ja filosofian ylioppilaskokeet. Kaikissa aineissa sähköistä ylioppilaskoetta käytetään keväällä 2019. Suurin syy muutokseen on se, että tekniikka lisää yo-kokeen mahdollisuuksia: tekniikan myötä esimerkiksi kielten kokeissa voidaan jakaa audiovisuaalista materiaalia. Ylioppilaskokeen sähköistymisen kehittymistä voit seurata nettisivulta Digabi.fi.

Yliopistot siirtyvät verkkoon
Yksi yliopistomaailman viime vuosien puhutuimmista uudistuksista liittyy MOOC-termiin eli massiivisiin avoimiin tietokantoihin (Massive open online course). Vuonna 2011 MOOC räjähti kansainväliseen kuuluisuuteen, kun Stanfordin yliopiston tekoälykurssi kokosi 160 000 opiskelijaa tietoverkon ääreen. Kursseille voi osallistua kuka tahansa. Myös Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyn laitos on ottanut haastattelujen kautta tutkinto-opiskelijoiksi opiskelijoita, jotka ovat olleet ensin laitoksen MOOC-kurssilla. Suomessa yliopistot päättävät sisäisesti MOOC-kurssien järjestämisestä.

 

Tekniikka tukee muuttuvaa koulumaailmaa

Espoolaisessa Omnian ammattiopistossa taulutietokoneet ja internet ovat korvanneet innomerkonomien oppikirjat. Uudenlainen ajattelu koulutukseen on tehnyt kriisitutkinnosta oppimisen edelläkävijän.

Espoolaisessa Omnian ammattiopistossa on onnistuttu taikatempussa, josta monessa muussa ammattikoulussa vain haaveillaan: vähentää merkonomien keskeyttämisprosentti 50:stä nollaan.

Siksi ammattiopiston InnoOmnia-osaamiskeskuksen projektipäällikkö Mimmi Heiniö kertookin tyytyväisenä, miten opiskelijoiden innostamisessa on onnistuttu.

Käytännössä temppu on onnistunut seuraavalla taikasauvalla: ammattiopiston InnoOmnia-osaamiskeskus saattaa opiskelijat ja yritykset yhteen. Ideana on se, että opetuksesta tehdään työelämälähtöisempää. Silloin opiskelijat saadaan motivoitua oppimiseen.

‚ÄĚSe on toiminut tosi hyvin. Meill√§ on ollut kolme t√§llaista innomerkonomi-ryhm√§√§. Heill√§ keskeytt√§misprosentti on ollut nolla. Sen lis√§ksi ihan muutama on vaihtanut alaa‚ÄĚ, Heini√∂ sanoo Omnian ammattiopiston p√§√§majassa Espoossa.

Omnian ammattiopiston InnoOmnia-osaamiskeskuksen projektipäällikkö Mimmi Heiniö ja innomerkonomien luokanohjaaja Johanna Hoffrén muistuttavat, että koulujen on pakko vastata nuorten muuttuvaa maailmaa. Muuten koulu ei jaksa kiinnostaa.

Omnian ammattiopiston InnoOmnia-osaamiskeskuksen projektipäällikkö Mimmi Heiniö ja innomerkonomien luokanohjaaja Johanna Hoffrén muistuttavat, että koulujen on pakko vastata nuorten muuttuvaa maailmaa. Muuten koulu ei jaksa kiinnostaa.

 

Innomerkonomeja opetetaan Omniassa nyt kolmatta vuotta. Vuosittain opetukseen on otettu yksi ryhmä.

Käytännössä innomerkonomien kouluviikot kuluvat seuraavasti: kolmena päivänä kouluviikosta he ovat normaalisti koulussa. Kahtena päivänä erikoismerkonomit tulevat Omnian kehittämisyksikköön, jossa he tekevät samoja asioita kuin myöhemmin työelämässäkin.

Ajatus on se, että teoria muutetaan käytännöksi.

‚ÄĚYritet√§√§n mietti√§ sit√§, etteiv√§t koulu- ja opetusmaailma olisi niin erill√§√§n toisistaan‚ÄĚ, Heini√∂ sanoo.

Oppimisen edelläkävijöitä

Innomerkonomit ovat oppimisen edelläkävijöitä. Kun muualla mietitään, milloin taulutietokone syrjäyttää oppikirjan, InnoOmniassa ajatuksena on se, miten tekniikka toimisi parhaiten uuden ajattelun tukemisessa.

Ainoana ongelmana eivät ole useinkaan vanhat välineet. Monessa paikassa ongelmana on myös se, että teoreettinen opetus ei vastaa työelämää.

Toinen ongelma on se, että nykypäivänä opiskelijat saavat valtavasti tietoa myös muualta kuin koulunsa opettajilta tai lehtoreilta. Pelkkä teoria ei vastaa nykypäivää.

InnoOmnian projektipäällikkö Mimmi Heiniö ja innomerkonomien luokanohjaaja Johanna Hoffrén muistuttavatkin, että nykypäivän opettajan pitää olla enemmän valmentaja kuin kaiken viisauden alkulähde.

InnoOmniassa opetus on käytännönläheistä. Innomerkonomit tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyön hedelmänä he ovat tehneet yrityksille esimerkiksi esittelyvideoita.

oppiminen_3

‚ÄĚSe motivoi opiskelijoita, ett√§ ty√∂t√§ tehd√§√§n oikealle yritt√§j√§lle. Sit√§ ei voi hutaista kuin jotain kouluteht√§v√§√§: ei voi ajatella, etten tarvitse niin hirve√§n hyv√§√§ numeroa, kun siin√§ on omat kasvot peliss√§‚ÄĚ, Heini√∂ pohtii.

Kun opiskelijat tekevät aivan oikeaa työtä, kasvaa myös tieto siitä, mitä työelämässä vaaditaan.

‚ÄĚKiva huomata, ett√§ opiskelijat ymm√§rt√§v√§t, ett√§ videon kehitt√§misess√§ pit√§√§ olla v√§h√§n taustamatskua. Se ei ole sellaista roiskimista tosta noin vain. Se on se laatu, mihin pyrit√§√§n. Ja jos yritt√§j√§ sanoo, ett√§ tuosta pit√§√§ v√§h√§n hioa, niin opiskelijoillekin tulee sellainen yritt√§j√§m√§inen asenne, ett√§ videon pit√§√§ olla oikeasti riitt√§v√§n hyv√§‚ÄĚ, Hoffr√©n pohtii.

Lisäksi Heiniö muistuttaa, että uuden oppimisessa kannattaa käyttää hyväksi myös kekseliäisyyttä. Joissain asioissa opiskelijat ovat fiksumpia kuin opettajansa.

‚ÄĚOn tehty esimerkiksi niin, ett√§ kun on pit√§nyt kouluttaa johtoa esimerkiksi mobiililaitteiden k√§yt√∂ss√§, niin otetaankin opiskelijat kouluttajiksi. He ovat todella innostuneita ja osaavat k√§ytt√§√§ niit√§ paremmin kuin jotkut vanhemmat ihmiset tai johto. Se on opiskelijoille my√∂s itsetuntoa kohottavaa.‚ÄĚ

 

Lievästi outoa liiketoimintaa on Uudenmaan liiton rahoittama projekti, jossa tehtiin peli eri asteen opiskelijoille. Mukana oli opiskelijoita Kasavuoren yläkoulusta Kauniaisista, Omnian ammattiopistosta ja Laurea-ammattikorkeakoulusta. Tarkoitus oli parantaa opiskelijoiden tietoja ja taitoja työelämää varten. Peliä varten luotiin Facebook-sivusto, jonne pyydettiin eri alojen yrittäjiltä tehtäviksi oikean työelämän haasteita, kuten miten yritysten markkinointia voisi hoitaa. Voittajat palkittiin. Projektissa mukana olleet yritykset lahjoittivat voittajille virtuaalisia, kehitysmaiden yrittäjyyttä tukevia palkintoja. Voittajat puolestaan ohjasivat palkinnot edelleen hyväntekeväisyyteen. Innomerkonomit suunnittelivat projektille mainoksen, jonka voit katsoa tästä: