Koodi2016

Koodi, joka muuttaa maailmaa

Marjaana Keränen

Matti Luukko

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan. Opetushallitus on käynnistänyt opetussuunnitelman perusteiden valmistelun, ja perusteiden tulee valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syyslukukauden alkaessa vuonna 2016. Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen pyrkii luomaan paremmat edellytykset kasvatustyölle, mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle.

koodi_mobile

Yksi merkittävä panostus tulevaisuuteen on opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun linjauksen mukaisesti ohjelmoinnin opetuksen ottaminen osaksi peruskouluopetusta. Ministeri Kiuru on jo aiemmin ottanut kantaa asiaan ja todennut, että hänen mielestään ohjelmointi on taito, jota lasten ja nuorten on tarpeen oppia jo peruskoulussa.

Linda Liukas ja Juhani Mykkänen ovat kirjoittamassa Koodi2016 -opasta. Sen on tarkoitus tarjota päättäjille helppotajuista tietoa ohjelmoinnista, ja auttaa myös konkreettisesti koulujen rehtoreita ja opettajia heidän työssään, sillä monilla ei välttämättä ole aiempaa kokemusta ohjelmoinnista.

‚ÄĚKoodaus on teemana ja aiheena populaari ja ihmiset puhuvat sen t√§rkeydest√§, mutta aika harva kuitenkaan loppujen lopuksi ymm√§rt√§√§, mit√§ se on, miksi se on t√§rke√§√§ ja miten sit√§ voisi opettaa‚ÄĚ, toteaa Linda Liukas.

‚ÄĚNyt kun opetushallitus on tehnyt valmistelut ohjelmoinnin lis√§√§misest√§ opetussuunnitelmaan, olemme halunneet tuoda konkreettisia ehdotuksia, mit√§ se ohjelmointi voi olla kouluissa. Siell√§ luokkahuoneissa keskeisess√§ roolissa on se opettaja, joka tulee olemaan rajapinnassa oppilaan ja ohjelmoinnille altistamisen v√§liss√§‚ÄĚ, Juhani Mykk√§nen jatkaa.

Opetushallitus on tehnyt vasta alustavia linjauksia siitä, mitä ohjelmoinnin opetus tulee kouluissa olemaan. Karkeiden suuntalinjojen mukaan 1. ja 2. luokilla opetellaan antamaan ihmiseltä ihmiselle yksiselitteisiä komentoja, joita ei voi ymmärtää väärin. Juhani Mykkäsen mukaan tällaisten käskyjen hallitseminen on myös keskeinen taito ohjelmoinnissa. 3.-6. -luokkalaisille on tarkoitus kokeilla lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmointiympäristöjä ja yläkoulussa tutustutaan jo ohjelmointikieliin.

koodi_2

Ohjelmointi-nimistä oppiainetta ei kuitenkaan kouluihin tule, vaan suunnitelmana on sisällyttää sitä jo olemassa oleviin aineisiin. Todennäköisimmältä näyttää, että matematiikka on se aine, jonka kylkeen ohjelmointi liitetään. Tarkoitus on myös yhdistää ohjelmointia muihin aineisiin jollain tapaa, mutta asian valmistelu on vielä kesken. Lindan mukaan pelkkiä koodaajia ei välttämättä tarvita lisää, vaan ihmisiä, jotka osaavat käyttää koodia monilla aloilla. Ohjelmointi voi myös kannustaa muiden aineiden opiskeluun.

‚ÄĚAjattele, jos joku lapsi ymm√§rt√§√§ sen yhteyden, ett√§ pelin tekemiseen tai graafiseen peliohjelmointiin tarvitaankin ohjelmoinnin lis√§ksi monimutkaistakin matikkaa. Ehk√§ niit√§ oppilaita saa motivoitua sit√§ kautta my√∂s matematiikan opiskeluun. Tai kun joku keksii, ett√§ on siisti√§ tehd√§ dna-visualisointeja jollain ohjelmointikielell√§ ja saakin siit√§ kipin√§n opiskella biologiaa‚ÄĚ, Linda Liukas innostuu.

Linda Liukas uskoo, että koodi on tällä hetkellä yksi nopeimmista tavoista muuttaa maailmaa. Esimerkiksi Facebook tai Spotify ovat nopeassa tahdissa muuttaneet käsitystä siitä, mitä on ystävyys tai musiikinkulutus. Koodaaminen on nykypäivän luku- ja kirjoitustaitoa.

‚ÄĚT√§ll√§ hetkell√§ on viel√§ aika pieni joukko niit√§ ihmisi√§, jotka osaavat koodata, ja jotka ovat altistuneet sille koodille. On t√§rke√§√§ saada alalle lis√§√§ ihmisi√§. Koodaamalla voidaan muuttaa maailmaa, v√§h√§n samalla tavalla kuin kirjapainotaito aikoinaan r√§j√§ytti lukutaidon‚ÄĚ, toteaa Linda Liukas.

‚ÄĚJa ohjelmoinnissa keskeist√§ on my√∂s se, ett√§ ohjelmoinnilla aikaansaatuja asioita voidaan k√§yt√§nn√∂ss√§ monistaa m√§√§r√§tt√∂m√§sti l√§hes ilmaiseksi. Sen seurauksena pienemmill√§ yksik√∂ill√§ voidaan muuttaa maailmaa, vaikka keksim√§ll√§ jonkun terveytt√§ edist√§v√§n mobiilisovelluksen, joka on sen j√§lkeen helposti kaikkien saatavilla. T√§ss√§ on huikea potentiaali ja t√§m√§ my√∂s mahdollistaa esimerkiksi Supercellin kaltaisia menestystarinoita‚ÄĚ, Juhani Mykk√§nen summaa.

Juhani Mykkänen uskoo, että ohjelmointi opetussuunnitelmassa voi muuttaa kokonaista ikäluokkaa.

‚ÄĚUskon, ett√§ kun lapset ja nuoret ymm√§rt√§v√§t, ett√§ ohjelmointi on t√§ll√§ hetkell√§ maailman makein ty√∂kalu, jolla voidaan luoda uusia maailmoja, tehd√§ uusia asioita ja muuttaa maailmaa, niin sit√§ kautta syntyy sellainen sis√§syntyinen palo oppia lis√§√§. N√§en t√§ss√§ potentiaalia muuttaa Suomen suuntaa ja saada kokonainen ik√§luokka innostumaan ohjelmoinnista. Mik√§ voisi olla sen suurempi muutos tulevaisuuden kannalta‚ÄĚ, haastaa Juhani Mykk√§nen.

peruskoulu_laitteet_2

Maailmassa on selkeästi muutamia maita, jotka ovat ohjelmoinnin opetuksessa ottaneet ratkaisevia askeleita. Etelä-Aasian maat ovat jo pitkällä tässä asiassa, mutta esimerkkejä löytyy lähempääkin. Virossa tehtiin toissa syksynä presidenttitason päätös, että kaikki seitsemänvuotiaat alkavat opetella koodaamista. Myös Iso-Britanniassa tehtiin viime syksynä päätös, jossa linjattiin että kaikki brittiläiset peruskoululaiset oppivat ohjelmoinnin alkeet. Uudistus astuu voimaan ensi syksynä. Suomessa suunnitteilla oleva opetussuunnitelma astuu voimaan elokuussa 2016, ja Linda Liukas ja Juhani Mykkänen uskovat, että Suomi on hyvin mukana kehityksessä.

‚ÄĚSuomessa on kyll√§ perinteisesti ollut insin√∂√∂riosaamista ja lahjakkuutta, ja nyt kun on t√§llainen tahtotila ja p√§√§t√∂ksi√§kin, ett√§ ohjelmointiin satsataan, niin musta meill√§ ei Suomessa ole mit√§√§n h√§t√§√§. Ei kukaan varmaan ty√∂llisty pelk√§st√§√§n sill√§, ett√§ oppii koodaamisen perusteet ala- tai yl√§asteella, mutta siit√§ voi saada sen innostuksen ja kipin√§n oppia lis√§√§‚ÄĚ, Linda Liukas toteaa.

juhani

Juhani Mykkänen

Työskenteli aiemmin Helsingin Sanomien Nyt-liitteen ja Radio Helsingin esimiehenä.

Nykyisin oma yritys Meanwhile in Finland.

Juhani on valmistunut diplomi-insinööriksi Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmasta 2011.

Informaatioverkostot yhdistävät talouden, tietotekniikan sekä humanistiset aineet, kuten filosofian, estetiikan, sosiologian ja viestinnän.

linda

Linda Liukas

Aalto Entrepreneurship Societyn eli Aaltoesin kasvatti.

Työskennellyt Codeacademy.com-nimisen, yli viidelle miljoonalle ympäri maailmaa koodamista opettavan startupin työntekijänä.

Perustanut Rails Girls -nimisen liikkeen, joka opettaa ohjelmointia nuorille naisille yli 160 kaupungissa ympäri maailman.

Opiskellut markkinointia ja tuotekehitystä Turun kauppakorkeakoulussa.

Koodauksen MM-kisoilla Suomi maailmankartalle

Luovan teknologian yritys Reaktor ja mobiilipeliyritys Supercell järjestävät Suomessa kesäkuussa maailman ensimmäiset koodauksen MM-kilpailut. Hello World Open 2014 -niminen tapahtuma haastaa maailman parhaat koodaajat mittelemään taitojaan toisiaan vastaan.

Reaktor järjesti vuonna 2012 koodaamisen SM-kilpailut, joiden suosio jopa hieman yllätti järjestäjät. Samalla myös syntyi idea tapahtuman laajentamisesta maailmanlaajuiseksi. Toiseksi pääjärjestäjäksi mukaan lähti Clash of Clans sekä Hay Day -peleistä tunnetuksi tullut Supercell.

Kisajärjestäjä Ville Valtonen Reaktorista kertoo, että MM-kilpailujen tarkoitus on nostaa maailmankartalle myös Suomea ja suomalaista koodaustaitoa. Hän iloitsee myös siitä, että kaksi suomalaista it-alan yritystä järjestää tällaista isoa tapahtumaa yhdessä, sillä suomalaisesta koodaustaidosta voi olla ylpeä.

‚ÄĚSupercell my√∂s jakaa saman ideologian meid√§n kanssa siit√§, ett√§ tehd√§√§n koodaajista t√§hti√§, edistet√§√§n koodaamisen vienti√§ peruskouluihin ja nostetaan ohjelmointia esille eri tavoilla. Oikeastaan koodauksen MM-kisojen pit√§isi kiinnostaa kaikkia Suomen firmoja‚ÄĚ, Ville Valtonen naurahtaa.

reaktori_1

Urheilujuhlan tuntua

Hello World Open 2014 -kilpailun koodaajat kisaavat toisiaan vastaan 1-3 henkilön joukkueissa ja koodaajien tehtävänä on luoda tekoäly eli botti kilpa-autolle. Maailmanlaajuisia alkueriä varten osallistujat on jaettu karkeasti kolmeen sektoriin aikavyöhykkeittäin. Kaikilta vyöhykkeiltä kaksi parasta joukkuetta selviytyy finaaliin, joka järjestetään Helsingissä Kaapelitehtaalla 10.kesäkuuta. Alkueriin on ilmoittautunut mukaan yli 2000 joukkuetta 80:sta eri maasta, ja mukana on myös suurten ja nimekkäiden yritysten kuten Facebookin, Googlen ja Rovion joukkueita.

‚ÄĚKoodaus on todella laaja ala, mutta halusimme rajata kilpailua tarkemmin, jotta se botti olisi haastavampaa ja hauskempaa ohjelmoida. Kilpailussa on tosi helppo p√§√§st√§ alkuun, mutta tosi vaikea voittaa.‚ÄĚ

koodauksensm

Kisajärjestäjä Ville Valtosen mukaan yksi keskeinen tavoite on luoda koodaajista samanlaisia supertähtiä kuin vaikkapa formulakuskit ovat.

‚ÄĚMe haluamme antaa t√§llaisen foorumin, jossa niit√§ t√§hti√§ voidaan nostaa esille. Haluamme antaa nuorille esikuvia, ett√§ koodaajat ovat yht√§ siistej√§ kuin astronautit tai prinsessat.‚ÄĚ

Kaapelitehtaalla järjestettävän finaalin pääosassa tulee olemaan kuusi finalistijoukkuetta. Heidät sijoitetaan lavalle huomion keskipisteeksi, ja itse kisaa voi seurata isoilta näytöiltä paikan päällä. Kilpailua pystyy siis seuraamaan kuka tahansa, vaikka ei ohjelmoinnista mitään ymmärtäisikään. Kilpailun voittaja on yksinkertaisesti se joukkue, jonka auto on nopein.

‚ÄĚMe ollaan haettu t√§h√§n vertailukohtaa enemm√§n urheilusta kuin perinteisest√§ koodauskilpailusta. Koodaaminenkin voi olla yleis√∂laji. Toivomme, ett√§ paikalle saapuu kannattajia ymp√§ri maailmaa kannustamaan ja hurraamaan suosikeilleen‚ÄĚ, Ville Valtonen intoutuu.

Yksien MM-kisojen perusteella ei koodaajista vielä nouse maailmantähtiä, sen myöntää myös Ville Valtonen.

‚ÄĚT√§m√§ on ensimm√§inen askel. Ei yhden kisan perusteella viel√§ pystyt√§ syrj√§ytt√§m√§√§n kimir√§ikk√∂si√§ ja sebastianvetteleit√§, mutta olisi mahtavaa, jos n√§it√§ kisoja j√§rjestett√§isiin jatkossakin vaikka vuoden tai kahden vuoden v√§lein. Koodaamisen esille nostaminen on pitk√§j√§nteist√§ duunia‚ÄĚ, p√§√§tt√§√§ Ville Valtonen.