Innokylä

Innovaatioyhteisö verkossa

Marjaana Keränen

Matti Luukko & Marjaana Keränen

Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2008 aloitteen terveys- ja sosiaalialan avoimesta innovaatioyhteisöstä. Toiveena oli luoda yhteisö, joka tarjoaisi tukea käytäntöjen ideointiin, kehittämiseen, arviointiin ja levittämiseen. Aloitteen pohjalta syntyi ensin Innokylä-hanke ja hankkeen pohjalta nykyinen Innokylä.

inno_mobile

 Innokylä on hyvinvointi- ja terveysalan yhteinen innovaatioyhteisö ja kehittämisympäristö. Innokylän tutkimuspäällikkö Juha Koivisto kertoo, että Innokylän suurimpia hyötyjä on tiedon jakaminen jo kehitetyistä toimintamalleista.

‚ÄĚHyvinvointi- ja terveysalan kehitt√§mist√§ on tehty jo pitk√§√§n, mutta jotenkin ne kehitt√§misty√∂n tuotokset h√§vi√§√§ jonnekin. Hankkeissa tehdyt tuotokset uppoaa raportteihin ja raportit j√§√§ hyllyihin. Ongelma on ollut se, ett√§ vaikka kehitt√§mist√§ on osattu tehd√§, ne hyv√§t oivallukset eiv√§t ole levinneet mihink√§√§n‚ÄĚ, huokaisee Koivisto.

Innokylän keskeinen ajatus onkin saada kehittämistyön tulokset ja uudet ideat yhteen paikkaan avoimesti esille niin, että kehittämistyötä ei tarvitse aina aloittaa alusta. Juha Koivisto myöntää, että Innokylän kaltaisia yhteisöjä on ollut aiemminkin pienemmässä mittakaavassa, mutta korostaa, että jokaisella organisaatiolla on ollut omansa, eikä vuorovaikutusta useiden tahojen välillä ole ollut. Innokylää työstävät yhteistyössä Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE), Kuntaliitto (KL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Innokylän työkalut

Innokylän verkkopalvelusta löytyy erilaisia kehittämisen työkaluja, ja ne ovat kaikkien kehittäjien vapaasti käytettävissä. Innokylän työntekijät myös kehittävät niitä entistä paremmiksi. Kokopäiväisesti Innokylä työllistää tällä hetkellä viisi henkilöä, ja sen lisäksi on myös paljon niitä, joiden työnkuvaan Innokylä kuuluu jollain tavalla. Juha Koivisto korostaa, että kehittämistyön tulokset hyödyttävät kaikkia.

‚ÄĚSamalla, kun ihmiset ty√∂skentelev√§t siell√§ Innokyl√§ss√§ ja tekev√§t kehitt√§misty√∂t√§√§n, samalla ne kehitt√§misprosessit ja tuotokset tulee esille Innokyl√§√§n. Sielt√§ ne on sitten kaikkien n√§ht√§viss√§ ja hy√∂dynnett√§viss√§‚ÄĚ, toteaa tutkimusp√§√§llikk√∂ Juha Koivisto.

Innokylä tarjoaa alustan, jonka kautta voi tutustua uusiin kehittämisen menetelmiin ja kehittää uusia käytäntöjä. Sähköisiä työkaluja ovat Verkostot, Hankepankki ja Kehittämisympäristö.

Verkostot-työkalussa kuka tahansa voi perustaa oman työtilan, jossa avoimesti kehitetään sisältöjä, oli kyseessä tutkimus- tai hankekokonaisuus yli organisaatiorajojen. Työtilaan voidaan liittää isokin joukko ihmisiä, eri alojen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Työtilassa materiaali on kaikkien tahojen nähtävissä ja kommentoitavissa.

Hankepankki on rekisteri, jonne kirjataan erilaisia hankkeita. Hanketiedoista selviää kunkin hankkeen ydinajatus, päämäärät ja toteutussuunnitelma. Päättyneistä hankkeista saatuja tuloksia kirjataan sitä mukaa, kun niitä kertyy. Hankepankissa on listattuna tällä hetkellä jo yli 500 hanketta.

Innokylän sydän on Kehittämisympäristö. Se koostuu Verstaasta ja Toimintamallista. Kehittämisympäristön perusajatus on ensin etsiä Toimintamallista käyttökelpoinen aihio, jota voi muokata ja räätälöidä Verstaalla esimerkiksi oman kunnan tarpeisiin sopivaksi käytännöksi. Verstas on myös paikka, jossa uusia malleja luodaan, jos muiden aiemmin kehittämistä toimintamalleista ei löydy sopivaa. Parhaimmat Verstaalla kehitetyt toimintamallit voidaan myös yleistää muiden hyödynnettäviksi. Tällä hetkellä Innokylässä on rekisteröityneitä käyttäjiä yli 3000 ja toimintamalleja ja niiden sovelluksia on tallennettuna toista tuhatta.

Sähköisten työkalujen lisäksi Innokylässä on myös konkreettisen kohtaamisen kautta tapahtuvaa kehittämistyötä. Innopaja on työpajatyöskentelyä, joka soveltuu hyvin niihin organisaatioihin, joissa kehittämistyötä tehdään. Innopajan keskeinen hyöty on koota yhteen eri näkökulmien edustajia kuten ammattilaisia, asiakkaita, organisaation lähijohtoa ja tarpeen mukaan jopa poliittis-hallinnollisia toimijoita kuten kuntapäättäjiä. Innopajaa voidaan hyödyntää koko kehittämisen ajan, ja se tarjoaa eri toimijoille väylän tuoda uusia näkökulmia hyvinvointi- ja terveysalan käytäntöjen kehittämiseen.

Innokylästä kehittämisen päänäyttämö

Kehittämisen ja innovoinnin lisäksi Innokylä on väylä verkostoitumiseen. Sähköisten työkalujen ohella ihmiset tapaavat toisiaan kasvotusten. Isoin vuotuinen tapahtuma on Innomarkkinat. Marraskuussa järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen 400-500 ihmistä, ja se on tarkoitettu kaikille hyvinvointi- ja terveysalan kehittämisestä kiinnostuneille asiantuntijoille ja ammattilaisille sekä päättäjille kunnissa, järjestöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Innomarkkinat ovat myös hyvä tapa levittää tietoa ympäri Suomea kehitetyistä sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöistä.

Innokylässä on tarjolla monenlaisia työkaluja, mutta niihin voi olla vaikea tarttua, jos ei ymmärrä niiden toimintaperiaatteita ja niiden tuomia hyötyjä kehittämistyössä. Juha Koivisto myöntää, että se on yksi Innokylän haasteista ja paljastaa, että suunnitelmissa on paranneltu Innokylä 2.1. Tavoite on verkkopalvelun ohjautuvuuden kehittäminen, jotta sivujen käyttäjät löytäisivät helpommin tarvitsemansa tiedon ja oikeat työkalut. Innokylän uudistuksen myötä verkkopalveluun kaavaillaan myös julkista innovatiivista hankintatoimintaa. Innokylän tulevaisuus ja tavoitteet ovat Juha Koiviston mukaan valoisat.

‚ÄĚTavoitteenamme on olla kansallinen yhteiskehitt√§misen p√§√§n√§ytt√§m√∂ ja laajentua entisest√§√§n niin, ett√§ Innokyl√§ ei olisi ahtaasti¬†vain¬†sosiaali- ja terveysalan vaan laajemmin hyvinvointi- ja terveysalan toimija. Jopa niin, ett√§ opetustoimi, liikuntatoimi ja ty√∂voimahallinto olisivat my√∂s¬†mukana. Innokyl√§n v√§lineet soveltuvat mille alalle vaan‚ÄĚ, kiteytt√§√§ Koivisto.

innokyla_kadet

Innokylän hanke Seniori-Vamos panostaa parempaan vanhuuteen

Yksi Innokylässä esillä olevista hankkeista on urbaania vanhustyötä tekevä Seniori-Vamos. Vuonna 2013 alkanut Helsingin Diakonissalaitoksen hanke on osa raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Tukea tarvitsevat seniorit paikannetaan etsivän vanhustyön ammattilaisten, yhteistyöverkostojen ja tehtäviinsä valmennettujen vapaaehtoisten kaupunkilaisten avulla. Tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevien vanhusasukkaiden tavoittaminen erilaisilla työmuodoilla. Erityisenä kohderyhmänä ovat ne vanhukset, joilla on vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia osallistua muuhun toimintaan. Yksi keskeisimpiä työmuotoja on kotikäynti, jossa vanhukseen tutustutaan kunnolla ja hänen asioihinsa ja tarpeisiinsa ehditään paneutua. Seniori-Vamoksen toimintaan kuuluvat myös Päiväkino-elokuvanäytökset ja viikoittaiset avoimet ovet.

seniorivamos_1

¬†Seniori-Vamoksen projektip√§√§llikk√∂ Tarja Jallin mukaan heid√§n tekem√§ns√§ etsiv√§ vanhusty√∂ toimii kahdella tasolla. Vanhuksia l√∂ydet√§√§n verkostojen kauttaja esitteit√§ jakamalla. ‚ÄĚViidakkorumpukin‚ÄĚ tekee teht√§v√§ns√§. Todellinen ty√∂ alkaa kuitenkin siit√§, kun avun tarpeessa oleva ik√§ihminen on l√∂ydetty.

‚ÄĚMeid√§n ty√∂ss√§mme hyvin keskeisen√§ on kohtaamisen ajatus. Sit√§ kautta rakentuu luottamus. Kun syntyy sellainen avoin, arvostava ja kunnioittava asenne ik√§ihmist√§ kohtaan, silloin voimme kuulla, mit√§ h√§n oikeasti ajattelee ja pelk√§√§. Kun se ihminen on t√§ss√§ l√§sn√§, siin√§ vasta n√§emme, mitk√§ ovat h√§nen tarpeensa ja todelliset voimavaransa. Siit√§ alkaa sen t√§sm√§avun ja sopivan palvelun etsiminen‚ÄĚ, painottaa Tarja Jalli.

Seniori-Vamos on tavoittanut vanhuksia, joilla on kotihoidon palvelut, ja kaikki näyttää päällisin puolin olevan kunnossa, mutta yksinäisyys on syvää. Tarja Jalli tietää, että kotihoidon tahti on usein niin tiivis, että mihinkään ylimääräiseen apuun ei ole aikaa. Seniori-Vamoksen työntekijöillä ja vapaaehtoisilla sen sijaan on aikaa paneutua vanhuksen asioihin tarkemmin. Eräs yksinäinen seniori sai apua kirjaston kotipalvelusta. Kyseinen vanhus ei uskalla paniikkioireiden vuoksi poistua kotoaan, mutta nauttii lukemisesta. Nykyisin kirjastosta tuodaan hänelle säännöllisesti kassillinen kirjoja. Kyseinen seniori ei tiennyt tällaisesta kirjaston kotipalvelusta aiemmin, mutta nyt hän on saanut elämäänsä uutta iloa.

tarja_jalli_1

Tarja Jalli kertoo, että yksi konkreettinen apukeino on Seniori-Vamoksen tarjoama vapaaehtoistoiminta. He panostavat paljon siihen, että vanhukselle löytyy oikeanlainen vapaaehtoinen. Tällä hetkellä Seniori-Vamoksen piirissä on noin 40 vanhusta, joiden luona käy vapaaehtoinen tukena. Toisinaan senioreilla on tarvetta vain silloin tällöin vierailevaan tukihenkilöön.

‚ÄĚMeill√§ on s√§√§nn√∂llisesti vierailevia tukihenkil√∂it√§, mutta my√∂s ep√§s√§√§nn√∂llist√§, keikkaluonteista vapaaehtoistoimintaa. On vanhuksia, jotka eiv√§t v√§ltt√§m√§tt√§ tarvitse sellaista s√§√§nn√∂llist√§ ihmist√§, mutta joskus tulee tilanteita, jolloin tarvitsee esimerkiksi saattajaa terveyskeskukseen.‚ÄĚ

Tähtihetkiä vanhuksen kotona

Innokylän ajatuksena on, että hyvästä toimintatavasta voidaan luoda yleistetty malli. Tarja Jallin mielestä Seniori-Vamos sopii sovellettavaksi ympäri Suomen, vaikka tällä hetkellä toiminta-alue rajoittuu Helsingissä Kallion kaupunginosaan. Työ on pääasiassa palvelunohjausta, vapaaehtoisten välittämistä ja sellaista toimintaa, joka yhdistää monia toimijoita. Yksi valtti on nimenomaan kotiin vietävää vapaaehtoistoiminta. Kaikki nämä ovat Tarja Jallin mukaan toteutettavissa missä vain.

Seniori-Vamoksen tarkoitus ei ole korvata virallisia tahoja ja vanhuspalveluita, vaan tuottaa jotain lisäarvoa ja turvallisuuden tunnetta kotona asumiseen. Tavoite on auttaa jaksamaan arjessa ja selviytymään pidempään kotona, ja sitä kautta pyrkiä vähentämään myös ikääntyneiden palveluntarvetta. Tavoittamista kaipaavat erityisesti ne, joilla tiivistä yhteisöä ei ole.

‚ÄĚMe ollaan huomattu, ett√§ erilaisia toimintaryhmi√§ on paljon. Ne terhakat seniorit, joilla jalka ja p√§√§ toimii, ja jotka pystyv√§t turvallisesti l√§htem√§√§n kodista, heille on runsaasti kaikkea toimintaa tarjolla. Siit√§ on hirve√§ kuilu niihin, jotka eiv√§t p√§√§se kotoaan mihink√§√§n. Voi olla, ett√§ p√§√§ toimii viel√§ hyvin, mutta vaikka hissill√§ p√§√§see ykk√∂skerrokseen, on siit√§ viel√§ viisi porrasta ulko-ovelle, joka on niin raskas ettei sit√§ saa auki. Sellainen seniori on jumissa kotonaan. Nekin ihmiset ovat yhteis√∂llisyyden kaipuussa, ja heill√§ on tarve tuntea itsens√§ osaksi yhteis√∂√§. Kuka on tuottamassa n√§ille vanhuksille hyv√§√§ oloa ja sinne kotiin niit√§ t√§htihetki√§?‚ÄĚ haastaa projektip√§√§llikk√∂ Tarja Jalli.

vamos_1