Pilvipalvelut

Virastossa jonottaminenkin digitaalistuu

Sami Koski, Juuso Viitanen

Hanna-Mari Kuivalainen

Nykypäivän suomalainen haluaa palveluiltaan enemmän. Siksi palvelupaja FORGE antaa suomalaisille yrityksille ja yhteisöille avaimet digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

pilvipalvelut_1

kenka_viiva

Olipa kerran valtakunta, jossa kärsittiin kenkäpulasta. Päättäjien mukaan vaihtoehtoja kenkäpulan ratkaisemiseen on kolme.

Ensimmäinen on se, että haetaan Espanjasta laivalastillinen kenkiä. Valtakunta saa uusia kenkiä. Hyvä idea, mutta mitä sitten, kun kengät loppuvat?

Valtakunnassa on jälleen kenkäongelma.

Toinen ratkaisu on se, että annetaan jollekin tehtailijalle nippu rahaa ja laitetaan kenkätehdas pystyyn. Jo parempi ehdotus, mutta onko fiksua keskittää kenkäosaaminen yhdelle toimijalle? Mitä jos kenkätehdas siirtää toimintansa ulkomaille?

Valtakunnassa on jälleen kenkäongelma.

Kolmas vaihtoehto on se, että valtakuntaan laitetaan pystyyn suutarikoulu, jonne ostetaan laitteet ja hankitaan parhaat kenkämestarit opettamaan suutareita ympäri valtakunnan. Kun osaajat tulevat koulutusputkesta ulos, kenkämestareita tulee seuraavien vuosien kuluttua joka puolelle valtakuntaa.

Sen jälkeen valtakunnan kenkäpulma on ratkaistu.

Palvelupaja FORGEn johtajan Jari Juopperin kertoma tarina kuvaa muutosta, joka Suomessa on meneillään.

Nyky-Suomessa kengät tarkoittavat digitaalisia palveluita. Digitaalisuus kasvaa kovaa vauhtia: kansalaisille ei riitä enää pelkkä vuoronumeron jonottaminen työvoimatoimistossa tai verohallinnossa.

Tarvitaan uusia keinoja.

‚ÄĚNyt julkisenkin sektorin pit√§√§ antaa palveluita niin kuin ihmiset odottavat. T√§m√§ on se peruspaine‚ÄĚ, palvelupaja FORGEn johtaja Jari Juopperi kertoo.

Palvelupaja FORGEn on tarkoitus vastata tähän huutoon. Se on liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama hanke.

Hankkeessa on mukana voittoa tavoittelematon suomalaisyritys Digile Oy. Se vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Lisäksi mukana ovat Kajaanissa sijaitseva CSC, joka vastaa tarvittavasta tekniikasta sekä Kainuun Etu Oy. Kainuun Etu Oy vastaa pilvipalveluiden käytännön toimivuudesta.

Tarkoitus on 2,5 vuoden rakennus- ja käynnistysvaiheen aikana saada Suomeen lisää digiosaajia.

Lisäksi yksi päämäärä on yhdistää 3,8 miljoonaa euroa maksaneen hankkeen aikana niin yksityiset kuin julkisetkin toimijat, pienet ja suuret.

‚ÄĚPalvelupaja FORGEn yksi keskeinen tavoite on se, ett√§ Suomeen syntyisi sellaisia organisaatioita, olivat ne sitten yrityksi√§, julkisen sektorin organisaatioita tai muita, jotka osaisivat tehd√§ digitaalisia palveluja alusta loppuun‚ÄĚ, Juopperi pohtii.

juopperi_1

juopperi_mobile

Ideasta toteutukseen

Periaatteessa palvelupaja FORGEn on tarkoitus auttaa yrityksiä ja yhteisöjä antamalla käyttöön tukea ja työkaluja, joiden avulla digitaalisten toimintojen rakentaminen onnistuu.

Eroja esimerkiksi Googlen ja Amazonin tarjoamiin pilvipalveluihin on kaksi: ensinnäkin tarkoitus on auttaa hankkeita, joissa useat organisaatiot rakentavat yhdessä digitaalisia palveluita.

‚ÄĚSe, miksi haluamme, ett√§ oppimisputkeen menee hankkeita, on v√§h√§n sama juttu kuin yksitt√§isten ihmistenkin kanssa. Jos opettelee ryhm√§ty√∂n√§ jotain asiaa, niin sitten kun asia on opittu, jokainen niist√§ yksil√∂ist√§ menee eri puolille, v√§h√§n eri juttuihin, eri firmoihin ja levitt√§v√§t sit√§ osaamista tehokkaammin ymp√§rist√∂√∂ns√§.‚ÄĚ

‚ÄĚYliopistojen tai perinteisten koulujen oppimispolku on tarkoitettu yksil√∂ille. T√§m√§ on tarkoitettu projekteille, joihin osallistuu useampia organisaatioita. Ne oppijat ovat projekteja, joissa on organisaatioita. Niiden sis√§ll√§ on tietysti yksitt√§isi√§ ihmisi√§.‚ÄĚ

Toinen ero yhdysvaltalaisiin palveluntuottajiin on se, että suurempi apu tarjotaan jo siinä vaiheessa, kun konseptia vasta kehitellään ruutupaperille. Vaikka apua tarvitaan varsinaiseen palvelun luomiseen, paljon tehdään jo ennen sitä.

‚ÄĚJos rupeamme rakentamaan taloa, aika paljon pit√§√§ tapahtua ennen kuin rakennusmiehet voivat tulla tontille. Pit√§√§ olla aika monenlaiset piirustukset tehtyn√§. On hirve√§sti ty√∂t√§ ennen konkreettista rakentamista. Sama homma on my√∂s digitaalisten palveluiden kanssa.‚ÄĚ

Varsinaiseen bisnesajatteluun palvelupaja FORGEssa ei puututa. Siihen puututaan, miten idea toimii parhaiten digitaalisesti.

‚ÄĚUsein kysyt√§√§n, mik√§ on suurin ero Googlen tai Amazonin tarjoamiin juttuihin verrattuna. Vastaus on se, ett√§ jos me menn√§√§n juttelemaan Googlen tai Amazonin kanssa, ne tarjoavat apua ainoastaan toteutusasiassa. Siell√§ ei kerrota, miten juttua aletaan valmistaa kohti konseptivaihetta.‚ÄĚ

Globaalisti merkittävää

Palvelupaja FORGEssa pääpaino digitaalisten palveluiden kehittämisessä on yrityksillä, jotka ovat jo olemassa, mutta joille digitaaliset palvelut ovat uusi asia.

Selkää ei käännetä myöskään uusille yrityksille, mutta pääpaino on nimenomaan yrityksillä ja yhteisöillä, joissa perustuksien lisäksi myös talo on jo valmiiksi pystyssä.

Maaliskuun lopussa palvelupaja FORGEn siipien suojaan odotti noin 60 perushanketta. Juopperin mukaan vuodessa realistista olisi saada läpi joitain kymmeniä digihankkeita.

Palvelupaja FORGEn rakennus- ja käynnistyshanke päättyy kesällä 2015, jonka jälkeen sen toiminta rahoitetaan hankkeilta kerättävillä palvelumaksuilla.

Tärkein mittari onnistumiselle on kansainvälisesti vertailukelpoisten digitaalisten palveluiden syntyminen.

‚ÄĚSe on se, mik√§ meit√§ ajaa eteenp√§in.‚ÄĚ

‚ÄĚToinen t√§rke√§ tavoite on se, ett√§ ne muuttaisivat julkisen sektorin toimintakulttuuria niin, ett√§ julkiselle sektorille tulisi ihan uusi tekemisen malli. Ylev√§ tavoite on se, ett√§ hallinnon l√§pin√§kyvyys lis√§√§ntyisi ja kansalaiset rupeaisivat saamaan julkisen talouden palveluja samalla tasolla kuin kaupallisellakin puolella.‚ÄĚ

Viranomaisten yhteinen karttapalvelu

Jos palvelupaja FORGE tarjoaa suomalaisille digitaalisuutta, voi palvelupaja FORGEn ja JulkICT Labin alla toimivien paikkatietopalveluiden sanoa muuttavan suomalaisten käsitykset viranomaisten karttapalveluista.

Palvelupaja FORGEssa pyörivän ja avoimella lähdekoodilla toteutetun palvelualustan tavoitteena on toimia pilottina siitä, miten avoimia paikkatietoja voidaan hyödyntää yhteensopivilla ratkaisuilla.

Ero aikaisempaan tilanteeseen on merkittävä. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Panu Muhli sanoo, että aikaisemmin viranomaiset ylläpitivät ja käyttivät paikkatietoaineistoja kukin tahoillaan suljetuissa järjestelmissä.

‚ÄĚNyt on siirrytty siihen, ett√§ aineistot ovat internetin kautta saatavilla hajautetusti tietoverkoissa niin, ett√§ ne ovat muiden viranomaisten ja my√∂s kansalaisten k√§ytett√§viss√§‚ÄĚ, Muhli sanoo.

Maanmittauslaitos_muhli2

Maanmittauslaitoksen Panu Muhlin mukaan jatkossa viranomaisten ja päättäjien on entistä helpompi tehdä päätöksiä yhteisten paikkatietojen pohjalta.

Yksi koti, monta toimijaa

Kansallista paikkatietopalvelua ryhdyttiin puuhaamaan, kun Euroopan unionin Inspire-direktiivi määräsi vuonna 2007, että kaikkien unionin jäsenmaiden on parannettava viranomaisten paikkatietoaineistojen yhteiskäytön mahdollisuuksia.

Suomessa asetus hyväksyttiin vuonna 2009.

Osa paikkatietopalveluista on vielä pilotointivaiheessa, mutta esimerkiksi kansalaisille tarkoitettu ilmainen verkkopalvelu Paikkatietoikkuna.fi löytyy jo nyt internetistä. Tällä hetkellä siellä on noin 30 paikkatiedon tuottajaa, esimerkiksi Suomen Ympäristökeskus, Maanmittauslaitos ja useat kunnat.

Sivusto toimii samalla idealla kuin Googlen kaltaiset kansainväliset toimijat, mutta sen lisäksi tarjolla on myös esimerkiksi Suomen kuntien sisäistä paikkatietoa.

Lähes 700 karttatasossa on tietoja oppilasmääristä kuntien opaskarttoihin.

Vientiä maailmalle

Hankkeessa projektipäällikkönä toimiva Teija Tarvainen Maanmittauslaitokselta on tyytyväinen siitä, että viranomaisten yhteiset paikkatietoaineistot on saatu yhteen.

‚ÄĚEnnen ajatusmalli oli se, ett√§ se maksaa, joka karttatietopalveluja hy√∂dynt√§√§‚ÄĚ, Tarvainen muistelee.

Nyt ajatusmalli on toisenlainen. Viranomaiset yhdistävät tietokantansa. Lisäksi esimerkiksi Maanmittauslaitos laittaa materiaalinsa verkkoon avoimella lähdekoodilla.

Tämä taas mahdollistaa sen, että sitä kautta voi syntyä uusia innovaatioita ja uusia yrityksiä, jotka käyttävät Maanmittauslaitoksen paikkatietoja osana omia palvelujaan.

‚ÄĚKoko datan avaamisen ja sovelluskoodin avaamisen idea on se, ett√§ siit√§ syntyisi innovaatioita, joita voisi vied√§ ulkomaille. Suomi sin√§ns√§ markkinana on aika pieni.‚ÄĚ

‚ÄĚLyhyen t√§ht√§imen tavoite on se, ett√§ kun kansalainen menisi viranomaisen luokse, niin siell√§ olisi tuttu ja standardoitu karttapalvelu‚ÄĚ, Tarvainen sanoo.

Maanmittauslaitos_tarvainenmuhli

Maanmittauslaitoksen Panu Muhli ja Terhi Tarvainen ovat tyytyväisiä siitä, että viranomaisten paikkatietoaineistot ovat viranomaisten yhteisessä käytössä.

maanmittaus_mobile

Maanmittauslaitoksen Panu Muhli ja Terhi Tarvainen ovat tyytyväisiä siitä, että viranomaisten paikkatietoaineistot ovat viranomaisten yhteisessä käytössä.

Sujuvamman projektin puolesta

Skaalautuva pilvipalvelu on Palvelupaja FORGEn valttikortti ideoiden sekä palveluiden kehittämistä varten. Drupal-julkaisujärjestelmään erikoistunut yritys Druid tuo FORGEn palvelukehityshankkeeseen mukaan oman ohjelmistokehysosaamisensa.

Lue lisää

Laboratorio uudenlaiselle ajattelulle

Aiemmin julkisen hallinnon palveluita ideoivat pääasiassa virkamiehet. JulkICT Labin myötä jopa tavallinen kansalainen voi saada ideansa tuotantoon.

JulkICT Lab on yksi palvelupaja FORGEen olennaisesti kuuluva hanke.

Lue lisää
takaisin

Sujuvamman projektin puolesta

Skaalautuva pilvipalvelu on Palvelupaja FORGEn valttikortti
ideoiden sekä palveluiden kehittämistä varten.  Drupal-julkaisujärjestelmään erikoistunut yritys Druid tuo FORGEn palvelukehityshankkeeseen mukaan oman ohjelmistokehysosaamisensa.

‚ÄĚJos asiakas tarvitsee teknist√§ osaamista, drupal-toteutusta tai
verkkototeutusta, meillä on siihen paljon osaamista. Meiltä saa tukea verkkobisnekseen ja
verkkoprojektin tekemiseen,‚ÄĚ vakuuttaa Druidin toimitusjohtaja Mika Suominen.

Drupal on avoimeen lähdekoodiin perustuva julkaisujärjestelmä, jota käyttää muun muassa Valkoinen talo, The Economist ja YLE. Maailmanlaajuisesti noin 2 % kaikista internet-sivustoista on toteutettu Drupalilla.

Druid on mukana Forge Plazassa tarjoamassa omaa osaamistaan suomalaisille palvelujen kehitt√§jille: ‚ÄĚT√§rkeimp√§n√§ pointtina on tuoda asiakkaalle jotain lis√§arvoa. Olemme my√∂s valmiita haastamaan asiakasta, ett√§ miten asioita kannattaa tehd√§. N√§in saadaan asiakas ajattelemaan asioita toisesta n√§k√∂kulmasta,‚ÄĚ Suominen valaisee.

Palvelupaja FORGEn ideana on olla palveluiden sekä niitä kehittävien henkilöiden tukena ja ponnahdusalustana. FORGE toimii myös kehittäjien ja informaation kohtauspaikkana, joka tarjoaa eri alojen tekijöille yhteistyön mahdollisuuden samassa ympäristössä.

Suominen: ‚ÄĚYksi olennainen juttu t√§ss√§ on se, ett√§ on olemassa fiksu paikka johon voidaan kootusti ker√§t√§ informaatiota. Koko prosessi on kuvattuna hyvin alusta loppuun, siell√§ kerrotaanmit√§ kaikkia vaiheita se sis√§lt√§√§. Saadaan jaettua informaatiota, jakun esimerkiksi sinulla on joku idea, niinsielt√§ saat sit√§ tarvittavaa tietoa joka auttaa eteenp√§in.‚ÄĚ

FORGEssa uuden palvelun ideoija ja kehittäjä saa siis kattavan yleiskatsauksen siitä, mitä kaikkea työprosessiin tulee kuulumaan, kun ideaa kehitetään lähtöpisteestä valmiiseen tuotteeseen tai palveluun asti.

Ideoiden ja tuen lisäksi FORGEssa on myös lista pontentiaalisista kumppaneista. Sieltä saa hyvän yleiskatsauksen kunkin toimijan erityisaloista.

‚ÄĚJos l√§hdet rakentamaan uutta projektia, niin FORGE helpottaa sun el√§m√§√§. Ei tarvitse joka kohdassa menn√§ perse edell√§ puuhun. Sielt√§ saa jeesi√§ ja sitten totta kai kun palveluntarjoajalle on paikka miss√§ py√∂rii potentiaalisia asiakkaita, siell√§ kannattaa olla mukana tuomassa esiin omia palveluitaan‚ÄĚ, Suominen tiivist√§√§.

takaisin

Laboratorio uudenlaiselle ajattelulle

Aiemmin julkisen hallinnon palveluita ideoivat pääasiassa virkamiehet. JulkICT Labin myötä jopa tavallinen kansalainen voi saada ideansa tuotantoon.

JulkICT Lab on yksi palvelupaja FORGEen olennaisesti kuuluva hanke.

Valtiovarainministeriön rahoittaman JulkICT Labin tavoitteena on kokeilla uudenlaista toimintakulttuuria valtionhallinnon digitaalisissa kehittämishankkeissa.

Jos palvelupaja FORGEn tavoitteena on kehittää työkaluja, joilla digitaalisia palveluita luodaan, JulkICT Lab tarjoaa puolestaan alustan, missä julkiseen hallintoon näitä palveluita voidaan luoda.

Aluksi JulkICT Labin toiminta jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Jos homma toimii, jatkoa voisi olla luvassa myös vuonna 2015.

Ennen kaikkea tarkoitus on luoda julkiselle hallinnolle digitaalisia palveluita.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Mikael Vakkari muistuttaa, että tavallisesti julkisen hallinnon hankkeet hoidetaan varman päälle, niin ettei kokeiluvaraa juurikaan ole.

JulkICT Labissa asenne on toisenlainen. Avaimet digitaalisten palveluiden kehittämiseen on saatavilla avoimesti internetissä, kun tiedot digitaalisten palveluiden kehittämisestä löytyvät avoimella lähdekoodilla verkosta. Samalla kuka tahansa voi keksiä esimerkiksi hallinnolle uudenlaisen palvelun.

“Me haluasimme tarjota t√§llaisen kehitt√§mis- ja kokeiluymp√§rist√∂n kenelle tahansa. Kokeiluymp√§rist√∂ss√§ voidaan kytke√§ yhteen avoin data ja palvelukehitt√§minen. Keskeist√§ siell√§ on muun muassa olemassa olevien palvelujen jalostus ja uusien palvelujen ideointi, testaus ja kokeilu. Ketteryys tulee varmasti olemaan yksi tapa, jolla toimitaan‚ÄĚ, Vakkari arvioi.

Internetissä avoimella lähdekoodilla toimivassa palvelualustassa on edullistatestata, toimiiko idea vai ei.

‚ÄĚJos ei, ei sitten mit√§√§n, sitten on opittu jotain. Jos toimii, niin mietit√§√§n, miten sen saisi k√§ytt√∂√∂n.‚ÄĚ

JulkICT Labissa yhteistyötä laajennetaan. Virkamiesten lisäksi digitaalisia palveluita voivat tehdä yhdessä yritykset, yhteisöt, korkeakoulut tai vaikka tavalliset kansalaiset.

“Aika vahvana on toive, ett√§ me halutaan tukea kehitt√§misyhteis√∂jen luomista. Okei, kaikki eiv√§t ole koodareita, mutta kaikkien hyvien ideoiden ei tarvitse tulla koodareilta, eik√§ kaikki viisaus asu julkisessa hallinnossa.”

Se, millaisia hankkeita JulkICT Labiin on tulossa, on haastava kysymys. Tällä hetkellä mukana ovat KIDE-raportissakin esiteltävän paikkatiedon ekosysteemin kehittäminen ja Pilviväylä-hanke.

“Vahvoilla voisivat olla sellaiset hankkeet, jotka kytkeytyv√§t olemassa olevaan palveluun mutta jotka kehitt√§v√§t siihen jonkin uudenlaisen n√§k√∂kulman. Sit√§ on kuitenkin hirve√§n vaikea m√§√§ritell√§, koska periaatteessa tietovarantojen avautuminen ja mielikuvitus on rajana, mit√§ ja millaisia uusia palveluja meille muodostuu.”

“Periaatteessa ainoa kriteeri on se, ett√§ se on julkisen hallinnon palvelu”, Vakkari sanoo.