Ympäristötieto

Tiedon alkulähteellä - ympäristötietoa kuluttajalta päättäjälle

Hanna-Mari Kuivalainen

Suomen ympäristön seurannalla on pitkät perinteet. Vanhimmat merkinnät, jotka tehtiin Tornionjoen jäiden lähtemisestä, ovat jo 1600-luvulta. Siitä lähtien erilaisia luontohavaintoja ja näytteistä tehtyjä analyysejä on kirjattu ylös, tuotu tutkittavaksi ja viety arkistoon. Arkistoon ne ovat myös usein jääneet.

Ympäristötieto_maakuva

Suomen Ympäristökeskuksessa SYKE:ssa on havahduttu miettimään keinoja, joilla vuosisatojen varrella kerätyn valtavan tietomäärän saisi käyttöön, sillä tiedolla voisi olla merkitystä muillekin kuin tutkijoille ja viranomaisille. SYKE:n ohjelmajohtaja Juhani Kettunen kertoo, että tulevaisuuden tiedonkeruussa ja hyödyntämisessä ovat kansalaisetkin mukana:

”Me haluamme tuottaa hyvää tietoa ja parantaa palvelukykyä. Se tarkoittaa, että tietomme on ajantasaista ja helposti käytettävissä, löydettävissä ja ymmärrettävissä. Näitä tietoja jokainen voisi käyttää omiin tarkoituksiinsa, ja se voisi olla jopa mukavaa ja hauskaa. On aika iso muutos tutkijoiden ajattelussa, että muutkin kuin asiantuntijat ja viranomaiset erikoistilanteissa käyttäisivät hyväksi ympäristössä tehtyä työtä.”

Uusi teknologia on tärkeä osa tiedonkeruuta. Tietoa saadaan jo runsaasti satelliiteilta, lentokoneilta ja erilaisilta maastossa olevilta mittalaitteilta, mutta yhtenä suurimmista mullistajista tulevat erilaiset mobiililaitteet ja –sovellukset. Kun ennen mittaustuloksia saadakseen piti mittauspaikalle usein rakentaa havainnointiasema, voidaan mobiililaitteella mitata samanlaisia arvoja missä tahansa. Esimerkiksi älypuhelimeen voi ostaa perustason mikroskoopin taskurahalla.

Kettunen pohtii, että kansalaisten tuleminen mukaan ympäristötiedon kehittämiseen kertoo asennemuutoksesta:

”Nyt mietitään EU-tasolla asti, kuinka kansalaiset saataisiin mukaan toimintaan, eikä vain apulaisiksi. Vielä 80-luvulla ajateltiin, että asiantuntijat ovat niitä, jotka tuottavat tietoa ’alamaisille’, eli kansalaisille. 90-luvulla alettiin sitten jo miettiä, että jos kansalaiset rupeaisivatkin keräämään tietoa asiantuntijoille, ja nyt mietitään että kansalaiset keräisivät ja välittäisivät tietoa kansalaisille. Niin mm. sosiaalinen media muuttaa maailmaa”

Kansalaistoiminta-ajatus Suomessa ei ole uusi. Jo 1920-luvulla lintuharrastajat alkoivat systemaattisesti keräämään tietoja Suomen lintukannoista, ja 1970-luvulla metsästäjät metsästettävien eläinten määrästä. Näitä tietoja molemmat keräävät täysin vapaaehtoisesti. Tutkimustuloksiin perustuen Kettunen arvioi, että esimerkiksi metsästäjien vuosittain tekemän työn määrä on lähes 90 henkilötyövuotta.

Ympäristötieto_hiekkarantakuva

Kansalainen tärkeässä roolissa

“Tuhansien metsien ja järvien maassa resurssit eivät mitenkään riitä säännöllisesti valvomaan kaikkia Suomen metsiä ja vesistöjä”, sanoo Kettunen.

”Perinteisesti ajatellaan, että luotettavaa tietoa on vain se, jonka tutkija tai viranomainen tekee, mutta todellisuudessa kaikki tieto on jossain määrin epävarmaa. Me käytämme asianomaista tosiseikkaa hyväksi. Tutkiessamme kansalaisten tuottamia mittauksia, annamme niille kenties pienemmän painon kuin virallisille mittauksille, mutta pois emme kansalaisten tuottamaa tietoa halua heittää. Niistä on yleensä paljon hyötyä. Sitä paitsi aina löytyy kansalaisia, joille luonnon seuraaminen on tärkeää, ja he kertovat siitä mielellään. Sitten, jos jotain kummallista tapahtuu, viranomainen voi mennä sen asian tarkistamaan.”

Netissä toimivassa Järviwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintoaseman. Wikissä ilmoitetaan tietoja mm. levähavainnoista, veden lämpötiloista ja jäätilanteesta. Sieltä löytyvät myös perustiedot kaikista Suomen järvistä. Järviwiki-sivustolla kerrotaan, että kansalaishavaintojen on todettu tarjoavan lisäarvoa levähavainnointiin. Aikaisempina vuosina sinilevä tunnistettiin oikein yli 70 % varmuudella. Myös meduusojen levinneisyys Suomen rannikolla kartoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012 merialueilla liikkuneiden kansalaisten toimesta.

”Lapsenlapset, joiden vanhemmat ja isovanhemmat ovat tehneet vuosikymmeniä sitten omiin vihkoihinsa havaintoja vesistöjen tilasta, purkavat havaintoja nyt Järviwikiin. Näin on täysin yllättäen saatu jopa 60 vuotta vanhoja havaintoja. Niiden perusteella on esimerkiksi saatu selville, että Kuusamossa jäiden lähtö on aikaistunut kymmenellä päivällä. Kansalaisten havaintojen perusteella saadaan menneisyydestä sellaista tietoa, jota meillä ei muuten olisi mitenkään mahdollista saada.”

Myös ensimmäiset prototyypit tuotteista, joilla jokainen voi havainnoida vaikkapa oman mökkirantansa järviveden tilaa, on jo testauksessa ja mahdollisesti pian myös myynnissä. Kotitesteillä voi saada selville esimerkiksi veden rautapitoisuuden ja pH:n. Myös veden sameuden, värin, humuspitoisuuden ja näkösyvyyden mittaamiseen on tulossa kansalaisen oma mittalaite. Kännykkään voi jo nyt ostaa lisäosan, jonka avulla voi saada tiedon ympäröivän ilman laadusta pienhiukkasista samassa hetkessä.

”Se on tosi iso muutos. Aikaisemmin viranomaiset ovat antaneet sinulle sen tiedon, että asiat ovat tietyllä tavalla. Nyt voit itse havainnoida ja tarkistaa tilanteen.”

Suurin rasite on tapa ajatella vanhalla tavalla

Kun tiedon keruuta ja hyödyntämistä halutaan uudistuksilla parantaa ja sovittaa paremmin nykyaikaan, täytyy myös opetella täysin uusia tapoja:

”Italialaiset tutkijat kertoivat taannoin menetelmästä, jonka avulla vaalien tulokset voi nähdä Twitteristä tunteja ennen kuin viralliset tahot ne julkistavat. Eräässäkin eurooppalaisen hankkeen seminaarissa tutkittiin twiittejä äänestyksen aikaan, ja vaalien lopputulos oli parin prosentin tarkkuudella valmiina kymmenen minuuttia siitä, kun uurnat sulkeutuivat”, Kettunen kertoo.

“Kansalaisten havainnot ovat todella tärkeitä, koska se informaatio tulee sieltä nopeasti. Ennen ympäristötieto on viety varastoon ja pidetty siellä. Meidän ajatuksemme on, että saadaan se tieto heti käyttöön, koska se on todennäköisesti hyödyllistä. On selvää, että tarvitaan paljon nopeampia toimintamalleja. Sanotaan, että yksi ammattilainen vastaa kolmea maallikkoa, mutta maallikoilla on se etu, että ne ovat havainnoissaan huomattavan paljon nopeampia, kun byrokratia ei hidasta. Se meidän pitää osata hyödyntää.”

MONITOR2020 ja MONITOR2015 – termien takana

Ympäristöministeriö asetti kaksi vuotta sitten keväällä MONITOR2020 -ohjelman, johon MONITOR2015 -hanke sisältyy. Ohjelma lähtee asiakastarpeista ja ihmisten osallistumisesta ja keskittyy ihmisen toiminnasta aiheutuvien vaikutuksien laadukkaampaan arviointiin ja ennustamiseen niin hyödyissä kuin haitoissakin.

MONITOR2020 -ohjelma kehittää seurantatietoon liittyviä prosesseja ja menetelmiä siten, että ympäristöhallinnon laajamittaisen seurannan vaikuttavuus eli tiedon jakelu ja hyödynnettävyys, palvelukyky, aikaansaannoskyky, tuottavuus ja taloudellisuus paranee.

MONITOR2015 -hanke toteuttaa ohjelman tavoitteita kehittämällä erityisesti seurannan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä tiedon tuotannon asiakaslähtöisyyttä ja hyödynnettävyyttä.

Ohjelmalle on asetettu selkeät tehtävät:

Vaikuttavuus- Parempi ympäristötieto auttaa tekemään päätöksiä, jotka vähentävät ympäristö- ja terveysriskejä. Avoin ympäristötiedon välitys luo edellytyksiä yhteisöllisyydelle ja kansalaisten osallistumiselle sekä uudelle liiketoiminnalle.

Palvelukyky- Seurantainformaatio on helposti ja nopeasti käytettävissä. Tieto esitetään mielenkiintoa herättävästi ja se on helposti yhdistettävissä muuhun luontoa, yhteiskuntaa ja taloutta koskevaan informaatioon.

Aikaansaannoskyky- Verkoston osapuolina olevat organisaatiot toimivat yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Niiden työntekijät näkevät kokonaisuuden ja kehittävät ylpeinä omaa panostaan työnjaossa.

Tuottavuus ja taloudellisuus- Toiminnan automatisointi, päällekkäisten toimintojen poistuminen ja kansalaisten mukaanotto seurantoihin tekevät mahdolliseksi nopeasti kasvavien kansainvälisten raportointivelvoitteiden täyttämisen nykyistä pienemmillä kustannuksilla. Tiedon toisiokäyttö yritystoiminnassa lisää sen arvoa.

Lähde: www.syke.fi, Monitor Asettamiskirje

 

Kotitarkkailijan työkalut

JARVIWIKI_logo_2

Tarkkailija-banneri-2

harava_banneri

takaisin
JARVIWIKI_logo_2

Järviwiki on Suomen järvien oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Järviwikistä löytyy perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja.

Järviwikissä on oma sivunsa paitsi jokaiselle Suomen järvelle, myös jokaiselle järven nimelle, vesistöalueelle, maakunnalle, kunnalle, ELY-keskukselle ja vesienhoitoalueelle. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja, tallentaa kohdekuvauksia ja lisätä tietoja tapahtumista. Sitä voi myös käyttää järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen.

Järviwikin rakentamiseen voi osallistua täydentämällä koti- tai mökkijärven tietoja ja jakamalla havaintoja, valokuvia sekä videoita. Jokaisella sivulla on myös keskustelualue, jolla voi keskustella muiden käyttäjien kanssa kyseisen sivun aiheesta tai sisällön kehittämisestä.

Järviwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihin yhdessä tekemällä, positiivisia asioita painottamalla ja ketään syyttämättä.

Järviwikin on perustanut ja sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). SYKEn lisäksi sisältöjä ovat toimittaneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja YLEn Elävä arkisto.

Lähde: www.jarviwiki.fi

takaisin

Tarkkailija-banneri-2

Tarkkailija on karttapohjainen tietopalvelu, jonka avulla voit seurata elinympäristösi tai muiden alueiden tapahtumia. Palvelun hyödyntäjiä ovat kansalaiset, kunnat ja muut viranomaiset, yritykset sekä yhdistykset ja muut yhteisöt.

Tarkkailijassa valitaan ensin alue joko kirjoittamalla hakukenttään tai valitsemalla kartalta, jonka jälkeen voi valita kiinnostavat aiheet. Valittavana ovat asuminen, kaavoitus ja maankäyttö, liikunta ja urheilu, rakentaminen, tieliikenne, turvallisuus sekä ympäristö ja luonto. Halutessaan hakuun voi myös lisätä uuden aiheen.

Tarkkailija analysoi ja etsii tietoa kaikkien Suomen kuntien sekä julkishallinnon ja suurimpien medioiden sivuilta, joita on palvelussa tällä hetkellä jo yli 400. Rekisteröitymällä palveluun voit tallentaa Vahdin, jolloin saat halutessasi tiedon sähköpostiin aina, kun uutta tietoa kiinnostuksen kohteista on saatavilla.

Tarkkailijan avulla voit esimerkiksi varautua tuleviin tietöihin tai vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin.

Tarkkailija on osa ympäristöministeriön Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut – hanketta.

Lähde: www.etarkkailija.fi

takaisin

harava_banneri

Harava on karttapohjainen kyselypalvelu, jonka avulla organisaatio, kuten kaupunki tai yritys, voi kerätä asiakaspalautetta tai kuulla kansalaisten mielipiteitä esimerkiksi suunnitelluista hankkeista tai asemakaavoista. Kyselyitä on tehty mm. työmatkoista, koskien kunnostuksesta, mopon paikasta liikenteessä sekä Oulusta lasten ja nuorten elinympäristönä.

Palvelussa on valmiit, ammattilaisen laatimat helppokäyttöiset kyselypohjat, joita voi soveltaa omaan kyselyyn. Kysymykset on laadittu sellaisiksi, että vastauksia voi tehokkaasti analysoida ja hyödyntää. Kysely on organisaatiolle maksullinen, mutta vastaajalle ilmainen.

”Aikaisemmin näistä asioista tiedotettiin kunnan ilmoitustaululla tai järjestettiin esimerkiksi kaavan esittelytilaisuus, jonne tuli paikalle kourallinen ihmisiä”, kertoo  ympäristöministeriön projektipäällikkö Pirjo Saksa. ”Näillä vanhoilla menetelmillä vastauksia on saatu huomattavasti vähemmän. Netissä on helppoa ja nopeaa vastata ja kertoa mielipiteitä, ja isokin määrä vastauksia saadaan käsiteltyä nopeasti.”

Esimerkiksi Espoon kaupunkisuunnittelukeskus kysyi syyskuussa 2013 espoolaisten mielipiteitä siitä, millainen on hyvä espoolainen asuinympäristö. Kyselyyn tuli vastauksia lähes 1600 kappaletta eri puolilta Espoota. Alustavien tulosten raportista käy ilmi muun muassa, että espoolainen arvostaa asuinympäristössä erityisesti viihtyisyyttä, rauhallisuutta ja luonnon läheisyyttä. Vaikka henkilöauto oli vastaajien keskuudessa yleisin kulkumuoto, koettiin hyvät joukkoliikenneyhteydet silti tärkeiksi asuinalueita arvottaessa. Myös suurin osa vastaajista koki ylpeyttä asuinalueestaan.

Lähteet: www.eharava.fi, sateenvarjolla.blogspot.fi